Jaalanlammas

jaala1.jpg

Jaalanlammas on leikkimielinen rotunimitys Jaalasta 2005 keväällä löytyneille persoonallisille lampaille. Lopetusuhan alaisessa lemmikkikatraassa oli hurjat arviolta 150 määkijää. Katras oli päässyt onnettomien yhteensattumien vuoksi lisääntymään hallitsemattomasti ja lampaita pitänyt eläkeläispariskunta oli niiden kanssa hätää kärsimässä. Kaikkia lampaita ei esim. oltu jaksettu enää keritä eikä pässikaritsoita erotella uuhista tarpeeksi ajoissa. Koska lampaat osoittautuivat kaikesta huolimatta uskomattoman upean värisiksi, terveiksi ja hyväluontoisiksi, ei niitä voitu antaa lopetettavaksi. Olimme porukalla auttamassa etsimään lampaille uusia koteja ja keritsemässä niitä kevään 2005 aikana. Vaikein tilanne oli pässien kanssa, sillä niitä oli monta kymmentä aikuista.  Kesäkuussa tilanteen kärjistyttyä viimeisetkin lampaat muuttivat kuitenkin uusiin koteihin. Minullekin tuli näitä lampaita kymmenkunta. Sillä kertaa osa ostamistani oli tiineenä ja karitsoi jonkin ajan kuluttua. Olen ostanut näitä maailmalle joutuneita vielä muutamia muita myöhemminkin omaan katraaseeni ja säilyttänyt niitä vuodesta 2005.

jaala2.jpg

Jaalanlampaat ovat kooltaan melko pieniä, joskin niissä on selvästi nähtävissä sisäsiitoksen ja hallitsemattomien tiinehtymisten vaikutus: vanhimmat eläimet yltävät kooltaan varmasti lähemmäs 60 kiloa, kun taas nuorimmissa on hyvinkin pieniä yksilöitä - omista aikuisista jaalanlampaista pienin jää alle 40 kiloon. Moni nuorimmista uuhista on tullut tiineeksi heti sukukypsyyden saavutettuaan ja siksi niiden oma kasvu on kärsinyt selvästi. Lampaiden kokemat rankat olosuhteet ovat kuitenkin ilmeisesti karsineet heti alkuunsa heikommat yksilöt pois, sillä eloon jääneet lampaat ovat olleet järjestään terveitä ja vahvarakenteisia, hyväluontoisia ja moni on osoittautunut myös poikkeuksellisen hyväksi ja suojelevaksi emoksi.

Jaalanlampaissa esiintyy monenlaisia jännittäviä piirteitä kuten peitinkarvoja ja pässeillä sarvia. Nämä ominaisuudet on pyritty jalostamaan suomenlampaista jo ajat sitten pois siinä paremmin tai huonommin onnistuen. Sisäsiitos on tuonut jaalanlampaissa esille myös resessiivisiä ominaisuuksia, kuten pilkullisuutta. Lampaiden päävärit olivat harmaankirjava, valkoinen ja musta. Koko katraassa oli vain kaksi ruskeaa yksilöä, yksi uuhi ja yksi pässi. Osa harmaista lampaista muistutti ilmiasultaan kainuunharmasta ja pieni osa harmaista oli ns. mäyriä.

Jaalanlampaista otettiin DNA-testejä kesällä 2006 MTT:n toimesta ja testeissä niiden todettiin olevan rodultaan lähinnä suomenlampaita. Koska nämä lampaat ovat monella tavalla kuitenkin hyvin personallisen ja omanlaisensa näköisiä, mielestäni  "jaalanlammas" kuvaa tätä omalaatuista kantaa tällä hetkellä parhaiten. Jaalanlampaiden pään muoto, rakenne, sikiävyys, usein villava häntä, erikoiset villatyypit, koko jne. poikkeavat jossain määrin "normisuomenlampaasta". Lisäksi tietysti täytyy mainita jaalalaisilla pässeillä usein esiintyvät sarvet, jotka eivät enää nykyisen rotumääritelmän mukaan (Finnsheep) suomenlampaalle kuulu.

Pyrimme säilyttämään katraassamme mahdollisimman paljon jaalanlampaiden erikoispiirteistä, mutta emme sisäsiitä populaatiota enempää kuin on näiden ominaisuuksien säilyttämisen takia tarpeellista, koska lampaiden terveys on meille tärkeämpää kuin kannan erillään säilyttäminen. Käyttämällä jaalanuuhillemme puhdasta, paperillista suomenlammaspässiä, olemme saaneet eliminoitua pois 100 prosenttisesti alkuperäisillä jaaloilla esiintyneet ongelmat esim. vennot vuohiset. Jälkeläisistä pyrimme säilyttämään erityisesti ne, joilla on tyypillisiä jaalanlampaan piirteitä, saadaksemme istutettua ne "normisuomenlampaisiin". 

Myös karitsoiden elinvoimaisuus on noussut erittäin hyvälle tasolle ja jaalansukuiset karitsat ovatkin 6 ja 4 kk viikon punnituksessa yleensä katraamme kärkikastia. Jaalansukuisten teurastili ei kuitenkaan ole kilpailukykyinen isojen suomenlampaiden kanssa, koska jaalalaisten elopaino uuhilla jää 40-50 kiloon ja pässeillä 50-60 kiloon. Lampaat alkavat reilu 30 kiloisina olla jo vanhempiensa kokoisia ja lisäkilot painoon tulevat enää hitaammasta rotevoitumisesta. Jalostuksella koon kasvattaminen on kuitenkin tuonut myös isompia yksilöitä, katraassamme suurin jaalansukuinen pässi hipoo jo 70 kilon rimaa ja uuhi 60 kiloa. Koon kasvattaminen kovin suureksi ei kuitenkaan ykkösprioriteetti, sillä nämä hauskanväriset lampaat ovat omiaan mm. maisemanhoitolaiduntamiseen, eikä tällöin iso koko ole erityinen etu. Lisäksi erikoiset villatyypit ja pässeillä sarvellisuus menevät kokoa tärkeämmiksi valintakriteereiksi.

jaala3.jpg

Jaalanlampaista osa katosi maailmalle. Muistatko sinä hakeneesi Jaalasta näitä? Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella! Maailmalle on kadonnut ainakin Tapani-niminen harmaa pässi, jonka joku lampuri Pohjanmaalta (?) osti siitokseen lopputalvesta / alkukeväästä 2005. 

Lisäksi kaipaan erityisesti tietoa, kuka osti kuvassa näkyvän nuoren uuhen keväällä 2005. Kyseinen uuhi on katraamme Rusinan esikoistytär.